"Ittekö mun pitää kaikki tehdä" : RAI -pisteet iäkkään toimintakyvyn muutoksen kuvaajana hoitoketjun eri vaiheissa ja hoitajien keinot tukea toimintakykyä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää iäkkään toimintakyvyn muutosta siirryttäessä hoitoketjun eri vaiheissa sekä kuvata hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntoutumista edistävän hoitotyön toteutumisesta sairaalaosastoilla. Tavoitteena oli saada tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää sairaalahoidon laatua iäkkään henkilön toimintakyvyn tukemisessa ja lisätä tietoisuutta iäkkään toimintakyvyn ylläpitämisen tärkeydestä. Tavoitteena oli myös saada tietoa iäkkään päivittäisestä toimintakyvystä hoitoketjun eri vaiheissa RAI -pisteillä kuvattuna. Opinnäytetyössä yhdistettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Kvantitatiivinen aineisto koostui RAI -pisteistä soveltuvin osin ja kvalitatiivinen aineisto avoimista teemahaastatteluista (n= 10), jotka toteutettiin kuntoutukseen perehtyneillä sairaalaosastoilla. Aineisto kerättiin touko-heinäkuun 2017 aikana. Tutkimustuloksissa RAI-pisteiden mukaista arkisuoriutumista arvioitaessa tapahtui heikentymistä siirryttäessä kotihoidosta sairaalaan. Arkisuoriutuminen kohentui jonkin verran sairaalajakson aikana, mutta ei palautunut aikaisemmalle tasolle. Arkisuoriutuminen heikkeni entisestään siirryttäessä sairaalasta ympärivuorokautiseen hoivaan. Iäkkään kognitiossa tapahtui heikentymistä sekä sairaalaan joutuessa, että kotiutuessa. Tästä huolimatta kotiutujien terveydentilan vakaus kohentui sairaalassaoloaikana niin paljon, että kotiutuminen onnistui melko matalillakin arkisuoriutumisen arvoilla. Terveydentilan vakaus kohentui myös kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan siirryttäessä. Hoitajien kokemukset toimintakyvyn tukemisesta koostuivat kolmesta pääluokasta; toimintaympäristön mahdollisuuksien hyödyntämisestä, hoitotyön toiminnallisten keinojen käyttämisestä sekä iäkkään odotuksiin vastaamisesta. Toimintaympäristön mahdollisuuksien hyödyntämisessä esiin nousivat hoitotyön toimintamallit, työn imu, käytettävissä olevat resurssit, lääkehoito ja ravitsemus. Hoitotyön toiminnallisten keinojen käyttäminen koostui kirjaamisesta, tavoitteellisesti toimimisesta sekä riittävän ajan antamisesta. Iäkkään odotuksiin vastaamiseen kuuluivat hoitajan pelisilmän käyttäminen, iäkkään minuuden tukeminen ja ryhmähengen vertaistuen mahdollistaminen. Ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymiseen vaikuttivat monet eri tekijät, kognition lisäksi päivittäisellä selviytymisellä ja terveydentilan vakaudella oli merkitystä. Sairaala-osastolla on tämän opinnäytetyön mukaan mahdollista parantaa iäkkään arkisuoriutumista. Toimintakyvyn tukemisessa on tärkeää ohjata ja avustaa iäkästä tekemään itse ja kannustaa omaan aktiivisuuteen.The purpose was to find out how the functionality of the elderly people changes in different stages of the care pathway. The aim was to describe the views of nursing staff about the realization of nursing for rehabilitation in hospital wards. Quantitative and qualitative methods were mixed in the study. The quantitative material consisted of RAI points where applicable and the qualitative material consisted of open theme interviews (n = 10), which were carried out in hospital departments. The qualitative material were analyzed through inductive content analysis. Three principal groups were composed during the analysis. The rehabilitative nursing consists of the use of the opportunities offered by the environment, physical nursing and the facing and handling of the elderly expectations. The results showed that functional ability improve to some extent while in hospital, but cognition seemed to be getting worse. The functional ability was close to each other in discharging both home and to the 24-hour care unit, but cognition was worse for those moving to the 24-hour care unit. If the state of health can be stabilized, discharge may be possible. When supporting the ability to function, the most important issue is to encourage and support elderly people to participate in their rehabilitation